Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10. 12. november 2001-imeersoq.
Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutinut tapersiisarnernut inatsimmi nr. 134, 28. marts 1984-imeersumi § 1 naapertorlugu aalajangersarneqarput:
Kapitali 1.
Inuussutissarsiutinut tapersiisarnikkut siunertat tunngaviillu§ 1. Aalisarnermik, piniarnermik nunalerinermillu inuussutissarsiutit pissarsiviulluartartut unammillersinnaasullu siuarsarneqarnissaat siunertaralugu kapitali 3-mi aamma 4-mi allassimasutut annertutigisunik inunnut ingerlatseqatigiiffinnulluunniit inuussutissarsiutinik pineqartunik Kalaallit Nunaanni ingerlatsisinnaatitaasunut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut angerlarsimaffeqartunulluunniit Namminersornerullutik Oqartussat tapiissuteqarsinnaapput.
§ 2. Tapersiissuteqartoqarnissaa, tapiissutit annertussusissaat atugassarititaasussallu pillugit apeqqutinik aalajangiiniarnermi makkua isiginiarneqassapput:
1) Inuussutissarsiutissatut siunertanut inuiaqatigiit aamma aningaasassaqarniarnerup tungaanit isigalugu siuarsassallugit kissaatigineqartunut pingaartumik tapiissuteqartoqartassaaq,
2) aatsaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq aningaasaliineq inuussutissarsiornermi ineriartortitsinermut kissaatigineqartumut naapertuuppat,
3) aatsaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq ingerlatassanut teknikikkut illersorneqarsinnaasunut, aammalu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasarsiornissanut tunngatillugu ingerlaannarsinnaasunut,
4) qinnuteqartup suliamut tunngatillugu piginnaasani uppernarsassavai taakkunuuna takuneqarsinnaanngorlugu qinnuteqartup angallatip imaluunniit nunaateqarfiup tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarfiusup ingerlanneqarnissaata illersorneqarsinnaasumik isumannaarneqarnissaanut ingerlatsinikkut aqutsinikkullu piginnaassutsit pisariaqartinneqartut naammassisimagai,
5) aatsaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq taarsigassarsiniartoq nammineerluni aningaasaliissuteqassappat pilersinniakkap pisiarinerani akit taakkulu ilaasa kapitali 3-mi aamma 4-mi, aalajangersakkat malillugit taarsigassarsianit aningaasaliivigineqarsinnaasut akornanni assigiinngissutsip ikinnerpaamik amerlaqataannik,
6) nammineerluni aningaasaliissutissat minnerpaamik affaat pigineqariissapput tassaassallutik taarsigassarsiniartup nammineq aningaasanngorlugit pigisai, sinnerilu akuersissuteqarnikkut allanit Namminersornerullutik Oqartussaniunngitsoq taarsigassarsinikkut pissarsiarineqarsinnaallutik,
7) angallatitaarnissamut imaluunniit nunaateqarfimmik nutaamik ingerlatsilernissamut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq, §§-ini 6-imi aamma 25-mi pissutsit taaneqartut eqqaassanngikkaanni, taarsigassarsiniartoq pisortanut imaluunniit illumut/ineqarnermut tunngatillugu akiligassanik akilereersimasassanik akiligassaqarpat,
8) missingersuutinik allanillu atorneqarsinnaasunik naleqquttunik pisariaqartinneqartunik naliliineq aallaavigalugu angallatip imaluunniit nunaateqarfiup aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarneranit annerusumik tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.
Kapitali 2.
Inuussutissarsiutinut ataasiakkaanut tapiissutitAalisarneq piniarnerlu
§ 3. Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermullu atugassanik motooreqareersunik nutaanik angallatitaarniartunut, nunami tunisassiorfinnut imaluunniit umiarsuarmut tunitsivimmut, Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarnerisigut tunitsivissanngortitaasumut, pisatik tamakkerlugit tulaassisartunut, ernialinnik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq aamma erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq imm. 2-miit 9-mut aalajangersakkat malillugit.
Imm. 2. Angallatinik imm. 1-imi pineqartunik, taamaallaat annerusumilluunniit saattuarniarnermut qaleralinniarnermulluunniit atorneqartussanik, minnerpaamillu 9,4 meteritinik takissuseqartunik pissarsinermut tapersiisoqarsinnaavoq aningaasaliissutit imatut annertussusilerlugit:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 60 % 2) Taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu : 30 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 3. Qinnuteqartunut Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat, Qeqertarsuup, Uummannap Upernaviulluunniit kommuniini najugaqartunut, imm. 2-milu aalajangersagaq malillugu angallammik, taamaallaat annerusumilluunniit qaleralinniarnermut atorneqartussamik, pissarsinissamut taperserneqaqqusunut, taperserneqarnissamut piumasaqaatigineqarsinnaavoq qinnuteqartut kingusinnerpaamik tapersiissutit tunniunneqarnerannut atatillugu umiatsiaaqqamik ikkuttakkamik motoorilimmik arlalinnilluunniit qaleralinniarunnaarsitsinissaa.
Imm. 4. Imm. 1 naapertorlugu angallatinik pisinermut tapersiissutit, pingaartumillu Qaanaami eqqaanilu aamma Tunumi taamaallaat atorneqartussanik, imatut aningaasalersorneqassapput:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 50 % 2) Taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu : 45 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 5 % Imm. 5. Angallatinut Qaanaami eqqaanilu imaluunniit Tunumi atorneqartussanut, imm. 4 malillugu, piumasaqaataavoq taarsigassarsiniartup sumiiffimmi pineqartumi aalajangersimasumik najugaqarnissaa aamma angallatip sumiiffimmi pineqartumi angerlarsimaffeqarnissaa. Taarsigassarsisoq sumiiffimmut allamut nuussappat imaluunniit angallat sumiiffimmi pineqartumi atorneqarunnaassappat, tapersiissutit akuersissutigineqarsimasut imm. 2-mi allassimasutut procentinngorlugu annertussutsinut allanngortinneqarnissaat piumasaqaataasinnaavoq.
Imm. 6. Imm. 1 naapertorlugu angallatinut, angallammik umiuneq imaluunniit tamakkiisumik ajutoorneq pissutigalugu taartaasussamik pisaarniarnermut, piumasaqaatit makku naammassineqarsimappata, tapiissuteqartoqarsinnaavoq:
1) Angallat umiusoq sillimmaserneqarsimassaaq, angallatillu sillimmasersimaneranut taarsiissutissaq tunniunneqarsimassaaq,
2) sillimmasersimanermut taarsiissutissap ilaa angallammut umiusumut qularnaveeqqusiinermi akiligassanut matussutissatut atorneqanngitsoq angallatip nutaap aningaasalersorneqarneranut atorneqarsinnaassaaq,
3) angallammi umiusumi akiligassat qularnaveeqqusigaasimasut akilerneqarsimassapput, angallammik nutaamik pisaarniarnermi taarsigassarnissamik neriorsuisoqartinnagu, aamma
4) angallat pissarsiarineqartoq aalisakkanik allanik raajaanngitsunik aalisarnermi atorneqassaaq.
Imm. 7. Imm. 6 naapertorlugu angallatinik pisinermut tapersiissutit imatut aningaasalersorneqassapput:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 60 % 2) Taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu : 30 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 6, naapertorlugu sillimmasersimanermi taarsiissutip ilaa ilaatigut angallatip nutaap aningaasalersorneqarneranut atorneqartoq, pingaarnerutillugu naatsorsuutigisamik nammineq aningaasaliissutinut aamma sillimmasersimanermut taarsiissutip sinnera taarsigassarsiat erniaqaratillu akilersugassaanngitsut ikilisinneqarnissaannut atorneqassaaq.
Imm. 8. Imm. 2-miit 7-imut taaneqartuni aningaasalersuineq § 9 naapertorlugu pisinermi aningaasartuutinit tamarmiusunit naatsorsorneqassaaq. Nammineq aningaasaliissutit minnerpaamik amerlassuseqassapput, aamma taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu annerpaamik amerlassuseqarsinnaapput pisinermi akiusup aalajangersakkani procentinngorlugu avinnerisigut taaneqartutut. Illuatungaani taarsigassarsiat erniallit annerpaamik amerlassuseqarsinnaapput pisinermi akiusup illuatungaanilu taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu aamma nammineq aningaasaliissutit akornanni nikingassutaasutut.
Imm. 9. Imm. 2-miit 7-imut taaneqartuni taarsigassarsianut ernialinnut kiisalu taarsigassarsianut erniaqanngitsunut akilersugassaanngitsunullu akilersuiffissap sivisussusissaa imatut aalajangersarneqarpoq:
1) Angallatinut qisummik sisammilluunniit sanaanut : ukiut 20 2) Angallatinut glasfiberimik sanaanut : ukiut 15 § 4. Angallatinik atornikunik nunatsinni pissarsiarineqartunik pisaarniarnernut imm. 2-miit 5-imut aalajangersakkat malillugit tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu taamaallaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussanit siusinnerusukkut angallammut taarsigassarsianik ernialersukkanik imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissutinik, aamma aatsaat angallat aallaqqaataanit siunertarisamut suli atorneqassappat.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu angallatinik aningaasalersuinermut annertunerpaanik tapiissutissanik naatsorsuinermi naatsorsuinermut tunngaviusutut taarsigassarsisitsinermi naligititaasut aalajangersarneqassapput. Taarsigassarsisitsinermi naligititaasut imatut malittarisaqarluni aalajangersarneqassapput:
1) Angallatip pisiarineqarnerani siullermik akigititaasut tamarmiusut siullermik taarsigassarsisitsinermi angallammut naligititaasutut annertussuseqassapput,
2) piffissap nalikilliliiffiup naareernerani ukiuni qulini angallatip nalingata sinnera siullermik taarsigassarsisitsinermi naligititaasut 5%-iannik annertussusilerneqassaaq,
3) siullermik taarsigassarsisitsinermi naligititaasoq angallatinut qisummik sisammilluunniit sanaanut ukiut 30-t aamma angallatinut glasfiberimik sanaanut ukiut 20-t ingerlanerini assigiiaamik nalikillilerneqassapput aamma ukiumoortumik nalikilliliinerit siullermik taarsigassarsisitsinermi naligititaasunit naatsorsorneqassapput,
4) taarsigassarsisitsinermi naligititaasoq appartinneqartoq Namminersornerullutik Oqartussat angallammut tunngatillugu akiligassanik isumakkeerinnissutigisinnaasaasa amerlaqataannik annikillisinneqassaaq, taamaattorli tunisisup angallammut tunngatillugu akiligassaasa sinnerinit ikinnerungitsunut,
5) taarsigassarsisitsinermi naligititaalersut taamaalillutik annertussuseqalissapput siullermik taarsigassarsisitsinermi naligititaasut piffissami ingerlareersumi nalikilliliissutinik ilanngarlugit aamma akiligassanik isumakkeerinnissutaasinnaasut ilanngaatigalugit, aamma
6) tunisisoq imaluunniit siusinnerusukkut piginnittuusimasut ukiuni kingullerni qaangiuttuni qulini angallammut tunngatillugu annertuumik allanngortiterisimappata imaluunniit iluarsaanernik suliaqarsimappata, taarsigassarsisitsinermi naligititaasoq allanngortiterinermi imaluunniit iluarsaanermi akiusup annertoqataanik ukiuni qulini assigiiaartumik nalikilli-leereernerup kingorna qaffanneqassaaq.
Imm. 4. Imm. 1 naapertorlugu angallatitaarniarnermi tunisisup aningaasalersorneqarsimaneratut aningaasalersuinertalimmik tapiissuteqartoqarsinnaavoq, taamaattorli imatut nammineq aningaasaliissutit taarsigassarsisitsinermi naligititaasup aamma angallatip pissarsiarinerani akiusup assigiinngissutaattut annertutigissallutik aamma pissarsiarinerani akiusup minnerpaamik 10%-iatut. Taamaattorli annertunerpaamik ernialersugaanatillu akilersuutitaqanngitsunik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq, tunisisup ernialersugaanatillu akilersuutitaqanngitsunik taarsigassarsiaasa sinnerisa amerlaqataannik.
Imm. 5. Imm. 1 naapertorlugu tapiissuteqartoqarsinnaavoq piffissap tunisisumut tapiissutaasut sinnerisa akilersorneqarnissaasut sivisoqataatut sivisussusilimmik akilersuiffissalimmik. Taamaattorli piffissamik akilersuiffissamik aalajangiisoqarsinnaavoq angallatip piunissaata sinneruttutut naatsorsuutigisaasup sivisoqataanik taamaattorli ukiunik qulinik sivisunerpaaffissalerlugu.§ 5. §§-ini 3 aamma 4-mi taarsigassarsianut ernialinnut akilersuiffissap sivisussusissaa imaalillugu aalajangerneqassaaq, tassa akilersuut siulleq kingusinnerpaamik angallatip tunniunneqarneraniit ukiup ataatsip qaammatillu arfinillit qaangiunneranni akileqquneqassalluni.
§ 6. Umiatsiaaqqanik sanarlaanik 16 fodinik minnerpaamik takissusilinnik ikkuttakkanik motoorilinnik inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermulluunniit imaluunniit inuussutissarsiutigalugu nunalerinermut atatillugu assartuinermut atorneqartussanik pisinermut imm. 2-miit 5-imut aalajangersakkat malillugit tapiissuteqartoqarsinnaavoq, umiatsiaaqqat sukkulluunniit nunatsinni umiatsiaaqqanut inuussutissarsiutigalugit atorneqartunut teknikikkut minnerpaamik piumasaqaataasunik naammassinnissimappata. Qinnuteqaatit suliarineqarneranni pisuussutit uumassusillit, inuussutissarsiutigalugu umiatsiaaqqat amerlassusiisa tunitsiviusinnaasullu akornanni pitsaasumik oqimaaqatigiissitsiniartoqassaaq.
Imm. 2. Tapiissuteqartoqarsinnaavoq qinnuteqaateqartunut nunalerinermut siunertanut inuussutissarsiutinut tapersiivigineqarsimasunut imaluunniit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaanerisigut uppernarsaasunut:
1) Pineqartup isertitai tamarmiusut umiatsiaaqqamit qimussimilluunniit aalisarnikkut piniarnikkulluunniit imaluunniit snescooterit atorlugit aalisakkanik pisanilluunniit assartuinikkut, ukiumi inaarutaasumik akileraaruteqarfiusumi kingullermi akileraartarnermi ilanngaatinik tamanik ilanngaassisoqannginnerani pissarsiarineqarsimasut, pineqartup toqqakkatut suliaqartitaanermit isertitai ilanngaatigereerlugit, akissarsiaasa tamarmiusut ilanngaatitaqanngitsut ikinnerpaamik 50%-erissagaat, aamma
2) qinnuteqaateqartup ukiup inaarutaasumik akileraaruteqarfiusup kingulliup naaneraniit piffissamut qinnuteqaateqarfiusumut umiatsiaaqqamit qimussimilluunniit aalisarnikkut piniarnikkulluunniit imaluunniit snescooterit atorlugit aalisakkanik pisanilluunniit assartuinikkut aningaasarsiami tamarmiusut minnerpaamik 50%-ii suli pissarsiarisassagai.
Imm.3. "Aningaasarsiat tamarmiusut umiatsiaaqqamit qimussimilluunniit aalisarnikkut piniarnikkulluunniit imaluunnit snescooterit atorlugit aalisakkanik pisanilluunniit assartuinikkut pissarsiarineqarsimasut" paasineqassapput tunisinermi tuniniaanermilu isertitat tamarmiusut, akileraarusiisoqartinnagu aamma isertitanik pissarsinermut atatillugu aningaasartuutit ilanngaatigineqarsinnaasut tamaasa ilanngaatigineqartinnagit. Umiatsiaaqqamit allamit qinnuteqartumiunngitsoq pigineqartumit aalisarneq piniarnerluunniit pineqarpat, aningaasarsiatut tamarmiusutut aamma paasineqassapput akissarsiat, akileraarusiisoqartinnagu aamma ernianut aningaasartuutit, akileraartarnermi ilanngaatissat assigisaallu ilanngaatigineqartinnagit.
Imm. 4. "Aningaasarsiatut ilanngaatitaqanngitsut tamarmiusut" paasineqassapput aningaasarsiat A-t B-llu akileraaruteqaataasussat tamarmik, akileraarusiisoqartinnagu aamma ernianut aningaasartuutit, akileraartarnermi ilanngaatissat, aningaasartuutit ilanngaatigineqarsinnaasut assigisaallu ilanngatigineqartinnagit.
Imm. 5. Imm. 1 malillugu tapersiissuteqartoqassaaq umiatsiaaqqap pisiarinerani akit 75%-ii tikillugit tapiissuteqarnikkut. Umiatsiaaraq taamaallaat imaluunniit pingaarnerusumik Qaanaap eqqaani imaluunniit Tunumi atorneqassappat umiatsiaaqqap pissarsiarinerani akiata 84%-ianik tapiissuteqartoqassaaq. Umiatsiaaqqamut umiusimasumut aserorsimasumulluunniit qinnuteqaateqartup tamanna tikillugu pigisimasaanut sillimmasiissutitigut taartisisoqarsimappat umiatsiaaqqamut nutaamut pisiarinerani akit tapiissuteqarfigineqarsinnaasut sillimmasiissutitigut taarsiissutit amerlaqataannik ilanngarneqassapput.
Imm. 6. Imatut atugassaqartitsilluni tapiissuteqartoqassaaq, tapiissutit utertinneqarnissaat pi-umasaqaatigineqarsinnaalluni umiatsiaaraq pisaarineqartoq Naalakkersuisut siumut isumaqatigiissuteqarfigeqqaarnagit pisaarineraniit ukiut tallimat qaangiutsinnagit allanut tunineqarpat imaluunniit tapiissuteqarfigineqartoq taaneqartutut piffissap ukiut tallimat ingerlanerini imm. 2, nr. 1-imi isertitatigut piumasaqaataasunik aalajangersakkanik naammassinnissinnaanngittuarsinnarpat.
Imm. 7. Imm. 1-imiit 6-imut aalajangersakkat qanorluunniit ikkaluarpata Aasiaat, Qasigiannguit, Ilulissat, Qeqertarsuup, Uummannap Upernaviulluunniit kommuniini najugaqartunut umiatsiaaqqanik aquuteralattalinnik pisaarniarlutik qinnuteqartunut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.§ 7. Angallatinut § 3, § 4, aamma § 6 malillugit aningaasalersorneqartunut pisinermi akigititaasunut ilaapput isumaqatigiissummi akigititassatut isumaqatigiissutit, aalisarnermut atortussanut pisariaqartinneqartunut pisinermi aningaasartuutit, kvartalimut sillimmasiissutinut akiliutit kiisalu angallatip tiguneqarnerani aningaasartuutit allat il.il. angallatip angerlarsimaffianiit aalisalersitsinissamut angallatip tamakkiisumik atortulersornissaanut pisariaqartinneqartutut naatsorsuutigineqartut.
Imm. 2. Angallatinut nutaanut pisaartoqarnerani aningaasartuutinik appartitsinissamut allaniit toqqaannartumik tapiissuteqartoqarpat pisiarinerani akit tapiissutit ilanngaatiginagit naatsorsorneqassapput, aamma taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu aalajangersakkat siuliiniittut malillugit tapiissutit nalingannik annikillisinneqassapput.§ 8. Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut piniarnermulluunniit angallatinik motooreqareersunik allanngortiterinermut iluarsaassinermulluunniit imaluunniit atortunik, motoorinik, sillimaniarnermut atortunik aamma teknikikkut atortulersuutinik allanik angallatinut taamaattunut pisinernut imm. 2-miit 5-imut aalajangersakkat malillugit ernialinnik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq aamma ernialersugaanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsisitsisoqarsinnaalluni, piumasaqaatit uku naammassineqarsimappata:
1) angallammut maannakkut imaluunniit siusinnerusukkut piginnittunut peqqussut una imaluunniit inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu maleruagassat siusinnerusukkut atuuttut malillugit taarsigassarsianik ernialersukkanik imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissutinik tapiissuteqartoqarsimassasoq,
2) angallatinut qisunnut sisannulluunniit tunngatillugu angallat ukiut 30-t sinnerlugit pisoqaassuseqassanngitsoq aamma angallatinut glasfiberinut ukiut 20-t sinnersimassanagit, aammattaaq angallammi inuussutissarsiutinut tapersiisarnermit taarsigassarsiaqartoqanngippat, aamma
3) angallat sillimmaserneqarsimassasoq aamma taarsigassarsiallip sillimmasiinermut akiliutissaq kingulleq akilereersimassagaa.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu aalisarnermut atortunik pisinermut aamma annikinnerusumik iluarsaassinissanut aammalu teknikikkut atortulersuutinut annikinnerusunut imatut tapiissuteqartoqarsinnaavoq aningaasalersuinerit imatut amerlassusilerlugit:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 90 % 2) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 3. Imm. 1 malillugu allanngortiterinernut aamma annertuunik iluarsaanernut, motoorinik aammalu teknikikkut atortulersuutinut annertunerusunik allanik pisinernut kiisalu isumannaallisaatinik pisiortornernut imatut tapiissuteqartoqarsinnaavoq aningaasaliissutit imatut amerlassusilerlugit:
1) Taarsigassarsiat erniallit imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissutit : 60 % 2) Taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu : 30 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 4. Imm. 2 aamma 3-mi aalajangersakkat malillugit taarsigassarsiat erniallit aamma erni-alersugaanatillu akilersugassaanngitsunik taarsigassarsiat annerpaamik amerlassuseqarsinnaapput sanaartornermi aningaasartuutit illuatungaanilu taarsigassarsiaasinnaasut erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu aamma nammineq aningaasaliissutit akornanni nikingassutaasut. Taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu annerpaamik aamma nammineq aningaasaliissutit minnerpaamik amerlassuseqassapput sanaartornermi aningaasartuutit procentinngorlugu avinnerisut taaneqartutut. Taamaattoq imm. 2 malillugu tapersiissuteqarneq angallatip aalisarnermut allamut ikaarsaariarneranut atatillugu imm. 2 malillugu tapersiissuteqarneq pineqarpat nammineq aningaasaliissutit 5%-imut appartinneqarsinnaapput taamaaqataanik taarsigassarsiat erniallit qaffanneqarnerisigut.
Imm. 5. Imm. 1-imiit 3-mut aalajangersakkat malillugit taarsigassarsianut imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissutinut piffissaq akilersuiffissaq imatut sivisunerpaaffilerneqarsinnaavoq:
1) Aalisariutip tunniunneqareernerata kingorna pissarsiarineqartunut aalisarnermi atortunik pisinermut tapiissuteqartoqarpat, ukiunut tallimanut.
2) Iluarsartuussinernut annikinnerusunut aammalu teknikikkut atortulersuutinut annikinnerusunut tapiissuteqartoqarpat, ukiunut tallimanut.
3) Isumannaallisaatinut tapiissuteqartoqarpat, ukiunut tallimanut.
4) Allanngortiterinernut, annertunerusunik iluarsartuussinernut, motoorinik aamma teknikikkut atortulersuutinik annertunerusunik pisinermut tapiissuteqartoqarpat, ukiunut qulinut.
Nunalerineq
§ 9. Nunalerinermut siunertanut inuussutissarsiummut atatillugu illuutit, nammineq illuliatut sanaartorneqartut allilerneqartulluunniit sanaartornerinut, pigisarilernerinut allilerneqarnerinulluunniit imatut aningaasalersuinertalerlugu tapiissuteqartoqarsinnaavoq:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 15 % 2) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 75 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 2. Piginnittumut, atuisumut, aqutsisumut ikiortimulluunniit nammineq illulianik sanaartornermut pigisarinnilersitsinermulluunniit imm. 1-imi taaneqartutut imatut aningaasalersuinertalimmik tapiissuteqartoqarsinnaavoq:
1) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 95 % 2) Nammineq aningaasaliissutit : 5 % Imm. 3. Taamatuttaaq imm. 2-mi pineqarpoq innaallagissersuinermut sanasunullu nammineq illuliassap toqqavissaanik sananermi ikiortinut taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq. Taarsigassarsiat imatut aningaasalersuinertalerlugit tapiissutigineqassapput:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 60 % 2) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 30 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 4. Imm. 1 malillugu taarsigassarsinermut atatillugu sanaartorneqartunik assigisaannillu pisariaqartinneqartumik ikiorteqarnermut ernialersukkanik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 1 aamma 3 malillugit taarsigassarsianut piffissaq akilersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunut 25-nut aalajangersarneqarpoq. Imm. 4 malillugu taarsigassarsianut piffissaq akilersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunut qulinut aalajangersarneqarpoq.§ 10. Illut § 9-mi aalajangersakkanut ilaasut innaallagissiorfissaannik sanaartornermut pisinermulluunniit imatut aningaasalersuisoqarluni tapiissuteqartoqarsinnaavoq:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 30 % 2) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 60 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 2. Imm. 1 malillugu taarsigassarsianut piffissaq akilersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunut qulinut aalajangersarneqarsinnaavoq.
§ 11. Nersutaatissarsinernut kiisalu snescooterisinernut imatut aningaasalersuisoqarluni tapiissuteqartoqarsinnaavoq:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 90 % 2) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 2. Maskiinarsinernut, atortussarsinernut assigisaannillu pisinernut imatut aningaasalersuisoqarluni tapiissuteqartoqarsinnaavoq:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 57 % 2) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 33 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugit taarsigassarsianut piffissaq akilersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunut qulinut aalajangersarneqarsinnaavoq.
§ 12. Nunagissaanernut taamatuttaaq narsaasiornernut nunagissaamermullu, marraasarterinernut, paqqersaanernut, kalkilersuinernut naggorissaasersuinernut narsaatinullu aqqusinniornernut imatut tapiissuteqartoqassaaq aningaasalersuutit imatut amerlassusilerlugit:
1) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 70 % 2) Nammineq aningaasaliissutit : 30 % Imm. 2. Imerterutinik, ungalunik assigisaannillu pisinernut imatut tapiissuteqartoqassaaq ani-ngaasalersuutit imatut amerlassusilerlugit:
1) Taarsigassarsiat erniallit : 30 % 2) Taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu : 60 % 3) Nammineq aningaasaliissutit : 10 % Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugit taarsigassarsianut piffissaq akilersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunut qulinut aalajangersarneqarsinnaavoq.
§ 13. Pigisat nalillit, § 9-mi, § 10-mi aamma § 11-mi aalajangersakkanut ilaatinneqartut, iluarsarneqarnerinut ernialinnik taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq imaluunniit taarsigassarsianut qularnaveeqqusiisoqarsinnaalluni kiisalu erniaqanngitsunik taarsersugassaanngitsunillu taarsigassarsisitsisoqarsinnaalluni, pigisat nalillit pisaarinerini aalajangersakkanisut annertutigisunik, taamaattorli matumani taarsigassarsiat taarsersornissaat sivisunerpaamik ukiuni qulini ingerlassasoq aalajangerneqarsinnaalluni.
§ 14. Nunaatilittut aallarteqqaarnermut atatillugu §§ 9, 10, 11 aamma 12-imi aalajangersakkat malillugit imatut tapiissuteqartoqarsinnaavoq nammineq aningaasaliissutit 5 %-inut aalajangersarneqarlutik. § 9, imm. 1, aamma § 12, imm. 2 malillugit tapiissuteqartoqartillugu taamatut annertussusilimmik taarsigassarsiat ernialersugaanngitsut akilersugassaanngitsullu amerlisinneqassapput. §§ 10, 11, aamma 12, imm. 2 malillugit tapiissuteqartoqartillugu taamatut annertussusilimmik taarsigassarsiat erniallit amerlisinneqassapput. Aalajangersagaq atorneqassanngilaq taarsigassarsisoq nunaateqarfiusumut piginneqataaffigeriikkaminut piginneqataalissappat.
Imm. 2. Nunaatilittut aallarteqqaarnermi, pingaartumik tunisassiorneq savaateqarnermik tunngaveqarpat, taamaallaat peqqussut manna malillugu tapiissuteqartoqarsinnaavoq taarsigassarsisoq nunaateqarfioreersumik taassumaluunniit ilaanik pissarsippat.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugit aningaasaliissutini annertusisamik tapiissuteqarneq taa-maallaat aningaasaliissutinut, taarsigassarsisup nunaatilinngorneranik piviusunngortitsinermut ukiunut pingasunut siullernut Naalakkersuisunit pilersaarutini akuersissutigineqartuni ilanngunneqartunut, atorneqarsinnaavoq.§ 15. Taarsigassarsisup aningaasaqarniarnera eqqarsaatigalugu pisariaqartinneqartutut isumaqarfigineqarpat §§ 9-13-imut aalajangersakkat naapertorlugit taarsigassarsianut tunngatillugu erniat taarsersugassallu taarsersornerat kinguartinneqarsinnaavoq taarsigassarsiat pilersinneriniit ukiut pingasut angullugit. Erniat akilersornissaannut tunngatillugu akilersuinissaq kinguartikkallarneqarsimappat, kinguartitsigallarnerup nalaani erniat taarsigassarsiarineqarsimasunut ilanngunneqassapput.
§ 16. Nerukkaatissanik siaruartigassanillu pisinermut ernialinnik taarsigassarsisisitsisoqarsinnaavoq pisinermi aningaasartuutit 100%-ii tikillugit. Taarsigassarsisut arlallit ataatsimut pisinerannut atatillugu tuniniaasartunut assartuisartullu suliffiutaannut akiliinissamut qularnaveeqqusiigallartoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat tunniunneqartassapput taarsigassarsisup nersutaatinit toqorakkanit kinguaassiortitassanillu tunisinermigut isertitassai qularnaveeqqusiullugit.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat ukiup ataatsip ingerlanerani akilerneqarsimassapput.
Kapitali 3.
Ernianut tapiissutit kiisalu tapersiisarnermi atugassarititaasut§ 17. Taarsigassarsisitsisarfinnit namminersortunit pisortanillu pigineqartunit taarsigassarsiat erniaasa appartinnissaannut siusinnerusukkut inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi malittarisassat atuuttut naapertorlugit ernianut tapiissuteqartoqarsinnaavoq.
§ 18. Taarsigassarsiat nalinginnaasut maleruagassiat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit ernialersorneqarlutillu taarsersorneqassapput. Taarsigassarsiat naafferarlugit tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Taamaallaat taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq isumannaallisaasoqarneratigut.§ 19. Taarsigassarsiat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu, taarsigassarsiat qanoq sivisutigisumik taarsersornissaannut tunngatillugu kapitali 3-mi ukiut aalajangerneqarsimasut malillugit, nalikilliivigineqassapput. Tamatuma saniatigut pisaarniarnermut atatillugu ernialinnik taarsigassarsisoqarsimappat, taava taarsigassarsiat erniaqanngitsut taarsersugassaanngitsullu taakkununnga taarsersuinissanut tunngatillugu aalajangersakkat assinginik nalikilliliivigineqassapput.
Imm. 2. Nalillit pissarsiarineqarsimasut nalikilliliinissamut piffissaritinneqartup aalajangerneqarsimasup ingerlanerani taarsigassarsisitsinermi sumut atornissaannut naatsorsuutigineqarsimasutut atorneqanngippata, imaluunniit taarsigassarsinermi, ernialinnik taarsigassarsinermi, taarsigassarsinermullu atatillugu qularnaveeqqusiunneqarsinnaasunut atugassarititaasut sumiginnarneqarsimappata, taava aningaasat nalikilliliissutigineqarsimanngitsut utertillugit akilerneqassapput. Aalajangerneqarsinnaavorli taarsigassarsiat uninngatiinnarneqarsinnaasut akiligassat sinnerisa siunissami ernialersorneqarnissaannik taarsigassarsiatullu ernialittut taarsersorneqarnissaannik periarfissaqartitsilluni piumasaqaatitalerlugit.
Kapitali 4.
Taarsigassarsiat taarsersorneri, pillaammik ernialiussat aamma akiliinngikkallarnissamik
kiisalu isumakkeerinermik atortuujunnaarsitsinernillu aaqqissuussinerit§ 20. Taarsigassarsiat ima ikilisikkiartuaartinneqassapput ukiumi taarsersuiffiusumi ukiumut amerlaqatigiissunik akilersuuteqarnertigut nalikilliliivigineqartarnertigullu.
Imm. 2. Qularnaveeqqusiissutitut immaqalu taarsigassarsiat imaluunniit taarsigassarsisitsisarfimmit taarsigassarsiat erniaannut tapiissutitut tapersiisoqarsimassappat taarsigassarsiat taarsigassarsiniartarfimmilluunniit taarsigassarsiat taarsigassarsinermut isumaqatigiissummi pineqartumi aalajangersakkat malillugit ikilisinneqassapput.§ 21. Inuussutissarsiutinut Tapersiisarnermi Ataatsimiititaliaq, pigisat nalillit sillimmasiunneqarsimappata, taarsigassarsianut atatillugu atugassarititaasut naapertorlugit ernianut akilersuinermik unitsitsigallarsinnaavoq qaammatit aqqaneq- marlukkuutaarlugit ukiullu tallimat angullugit sivisussusilimmi, tassa akilersuinerit erniallu siunissami akilersuinissami angeqqatigiiaarlugit agguarneqarsinnaassammata taamaalilluni taarsigassarsiat sinneri sivisunerpaamik ukiut tallimat ingerlanerini akilerneqartussanngorlugit.
§ 22. Qularnaveeqqusiissutitut tapersiisoqarsimassappat atukkiisarfiup Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissuteqareernikkut atukkiisarfik pineqartoq akiliisitsinngikkallarsinnaavoq.
§ 23. Tapersiiffigineqarsimasoq akiliinngikkallarnissamik qinnuteqaateqareersimappat Naalakkersuisut aalajangeereertinnagit pillaatitut erniat naatsorsorneqassanngillat.
Imm. 2. Akiliinngikkallarnissaq nalunaarutigineqareersimappat pillaatitut erniat naatsorsorneqassanngillat taamaallaalli akilersuutinit akilereerneqarsimasussanit taarsigassarsianilu nali-nginnaasumik erniaritinneqartussatut aalajangerneqarsimasoq akilerneqartussaasorlu.
Imm. 3. Allatut pisoqartillugu, tassa ullup akiliiffissap kingulliup kingornatigut kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiuttoq akiligassat akilerneqarsimanngippata, pillaatitut erniat taarsigassarsiat nalinginnaasumik erniaasa saniatigut ukiumut 6%-iusut naatsorsorneqarsinnaapput.§ 24. Naalakkersuisut taarsigassarsiaritinneqareersimasut erniallit taarsigassarsianullu qularnaveeqqusiinerit taarsigassarsianut nutaanut allanngortissinnaavai pigisap nalillip taarsigassarsiaritinneqartunut tunngassutillip pigineqarnissaata sinneranik naatsorsuutigineqartumik sivisunerunngitsumik akilersuiffissalerlugit.
Imm. 2. Immikkut ittumik pisoqartillugu Naalakkersuisut, inuussutissarsiutinut tapersiissutitut akiitsut taarsigassarsianut ukiut tallimat tikillugit ernialersuisoqartussaajunnaarlugu akilersuisoqartussaajunnaarlugulu allanngortissinnaavaat kiisalu suliffeqarfiup aningaasaqarnikkut aaqqissuussivigineqarneranut ilanngullugu aningaasat akiitsut immikkullu tapiissutit isumakkeersinnaallugit, taakku peqqussut manna imaluunniit inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu siusinnerusukkut aalajangersakkat atuuttut malillugit tapiissutaappata.
Imm. 3. Imm. 1-imi aamma 2-mi aalajangersakkat sulliviup taarsigassarsiami akilersornissaanut tunngatillugu pisussaaffini siunissami eqqortissinnaagai uppernarsineqarsinnaappat atorneqarsinnaapput.§ 25. Naalakkersuisut angallatip, manna tikillugu aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiuteqarnermut atorneqarsimasup, unalu peqqussut aammalu siusinnerusukkut inuussutissarsiutinut tapersiisarnernut tunngatillugu aalajangersakkat atortuusimasut naapertorlugit tapersiissuteqarfiusimasup, atortuujunnaarsinneranut atatillugu inuussutissarsiutinut tapersiissutinut akiit-sut utertinnissaannut atatillugu erniaqanngitsoortitsisinnaavoq akiliinngikkallartitsisinnaalluniluunniit. Kiisalu aamma naalakkersuisut taamatut atortuujunnaarsitsinermut atatillugu immikkut ittumik pisoqartillugu akiitsunik isumakkeerisinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu aatsaat tapiissuteqartoqarsinnaavoq angallatinik atortussaajunnaarsitsinermut atatillugu taakku imatut pisoqaassuseqarpata angallammik taamaaqataanik nutaamik pisaarnermut taarsigassarsianut sivisunerpaamik piffissaq akilersuiffissaq sivisunerujumaartoq aamma tamatumunnga peqatigitillugu naatsorsuutigineqarpat angallat aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaagunanngitsoq aamma angallatip iluarsaannissaa aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaanngitsutut nalilerneqarpat.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu tapiissutit aatsaat angallatip atortussaajunnaarsinneqartup taar-tissaanik pissarsiniarnermut atatillugu tapiissutigineqarsinnaapput.
Imm. 4. Imm. 1 naapertorlugu tapiissutit aatsaat tunniunneqarsinnaapput taarsigassarsisup maannamut angallammik ingerlatsinera tunngavigalugu taarsigassarsiallu taarsersornissaannut atatillugu aamma angallatip teknikikkut aalisarnikkullu piukkunnassusianut tunngassumik taarsigassarsisup maanna angallatitaarnerminut atatillugu taamalu siunissami taarsersuinermini pisussaaffimminik eqqortitsisinnaasoq uppernarsineqarsinnaasutut isigineqarpat.
Imm. 5. Imm. 1 malillugu ukiut tallimat tikillugit ernianut akiliisussaatitaajunnaartitsisoqarsinnaavoq akiligassanillu akilersuisoqanngikkallartitsisoqarsinnaalluni, tamatuma kingorna taarsigassarsiat taarsigassarsinermi atugassarititaasut naapertorlugit ernialersorneqassapput taarsersorneqassallutillu, angallatip atortuujunnaarsinneqartup taartissaanik angallatitaarnermut atatillugu taarsigassarsiat taarsersornissaasa sivisussusissaannit sivisunerunngitsumik piffissalerlugit.
Imm. 6. Imm. 1 malillugu tapiissuteqarnermut atatillugu angallammut atortuujunnaarsinneqartumut tunngatillugu taarsigassarsianut angallat nutaaq qularnaveeqqusiunneqassaaq.
Imm. 7. Imm. 1 malillugu tapiissuteqarnermut atatillugu Naalakkersuisut angallatit atortuujunnaarsinnissaannut atatillugu aningaasartuutissat aningaasalersornissaannut ernialinnik taarsigassarsisitsisinnaapput. Aalajangersagaq tamanna malillugu angallammut nutaamut atatillugu taar-sigassarsiat akiitsunut ilanngunneqassapput.
Imm. 8. Imm. 1 - 3 aamma imm. 5 - 6 atuupputtaaq aalisariutinut raajarniarunnaarsimasunut.§ 26. Taarsigassarsiallit malittarisassat tamatumunnga atuuttut malillugit angallat 75 BRT/120 BT-init mikinerusoq imaluunniit angallatit uku arlaat atorlugu GR 6-355 "Tobias Noahsen", naqinnernik ilisarnaatit OZJO, GR 7-216 "Ánáse", naqinnernik ilisarnaatit OUHK, GR 8-89 "Regina E", naqinnernik ilisarnaatit OUUC, raajarniarsinnaatitaasut pisassiissutinit pigisat tamakkerlugit Namminersornerullutik Oqartussanut tunniutissappatigik, pisariaqartitsineq naapertorlugu sinerissap qanittuani raajarniarnermi pisarisinnaasanut naleqqussakkamik aalisarnermik pisariaqartitsineq naapertorlugu, tamatumunnga imm. 2-miit 4-mut aalajangersakkat malillugit taarsiissutinik akiliuteqartoqarsinnaavoq. Pisassiissutinit pigisat tamarmiusut 1. januar 1997-imi pisassiissutinit pigisat atuutilerneranni taarsigassarsialimmut pineqartumik angallateqartumut tunniunneqartut minnerpaamik amerlaqatigissavaat.
Imm. 2. Angallat taarsigassarsisup manna tikillugu raajarniarnermut atorsimasaa ukiunit 20-nit pisoqaaneruppat, taarsigassarsiallip inuussutissarsiutinut tapersiisarfimmit taarsigassarsiai tamakkerlugit isumakkeerneqassapput.
Imm. 3. Angallat taarsigassarsiallip manna tikillugu aalisarnermut atorsimasaa ukiunik 20-nik imaluunniit inorlugit pisoqaassuseqarpat, taarsigassarsiallip inuussutissarsiutinut tapersiisarfimmit taarsigassarsiaasa ilaat angallatip tunineqarnerani iluanaarutitigut anguneqanngitsut (matussuserneqanngitsut) isumakkeerneqassapput.
Imm. 4. Imm. 2 aamma 3-mi taaneqartutut taarsigassarsianik isumakkeerinerup saniatigut raa-jat tonsinngornerini tamani 1.000 kr.-nik akiliisoqassaaq, pisassiissutinit pigisat ukiumi aalisarfiusumi tunniunneqarneranni pisinnaatitsissutaasoq naapertorlugu. Akiliutigineqartut aningaasanngorlugit taarsigassarsiallip nammineq atugassaatut tunniunneqassapput.
Imm. 5. Taarsigassarsiallip imm. 4 naapertorlugu pissai akiliisitsiniutaallutilluunniit allatut pinngitsaaliiniutaasinnaanngillat.
Imm. 6. Pisassiissutinit pigisat imm. 1 naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqartut Naalakkersuisut aalajangiineratigut tuniniarneqarsinnaapput allatulluunniit atorneqarsinnaallutik tamanna pillugu malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit. Pisassiissutinit pigisanik tunisinermi akigitinneqartoq aalajangerneqassaaq imm. 4 naapertorlugu pisassiissutinit pigisat pissarsiarineqarneranni akiliutigineqartumit minnerunngitsumik.§ 27. Qularnaveeqqusiissutit Namminersornerullutik Oqartussat tiguneqarnerisa, umiunerup, imaluunniit qularnaveeqqusiissutit allanik pissuteqartumik taasigassarsialimmit pigineqarunnaarnerisa kingunerisaanik qularnaveeqqusiissutaareersutigut pissarsiassat isumannaarneqarsimanngippata, pissarsiassat erniaat naatsorsuusiorneqarunnaassapput.
Imm. 2. Imm. 1-imisut pisoqartillugu aammattaaq ukiumoortunik tapiissuteqartoqassaaq akiit-sunik ikilisitsissutissanik aningaasatut taarsigassarsialimmit akilerneqarsimasutut amerlassusilinnik.
Imm. 3. Imm. 1-imi akiligassat pineqartillugit ukiut tallimat qaangiunneranni qaammatisiutit ukiuata naanerani, Naalakkersuisut akiligassat ilaat isumakkeersinnaavaat. Ilaannakortumik isu-makkeerinninnermi akiligassanik 135.000,- kr.-init ikinnerusunut ikilisitsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 4. Isumakkeerinermi tunngavigineqassaaq, taarsigassarsisoq akiliinissamut ukiullu qa-ninnerpaat iluanni akiligassanik tamarmiusunik akiliinissamut periarfissaqassanngitsoq.
Imm. 5. Taarsigassarsisup akiliisinnaanermut periarfissai makku tunngavigalugit nalilerneqassapput:
1) Akiligassat amerlassusiat,
2) taarsigassarsisup inoqutaasalu nalilinnik pigisaqarnerat,
3) taarsigassarsisup inoqutaasalu maannakkut siunissamilu isertitaqarnissamut periarfissaat, aamma
4) taarsigassarsisup ukioqqortussusia.
Imm. 6. Imm. 1-mi akiligassat pineqartillugit ukiut qulit qaanngiunneranni qaammatisiutit ukiuata naanerani, imm. 4-mi 5-imilu pissutsit taaneqartut assigisaannik pisoqartillugu Naalakkersuisut akiligassat tamakkiisumik isumakkeersinnaavaat. Akiligassalli tamarmiusut isumakkeerneqarsinnaanerannut tunngaviussaaq, taarsigassarsisup ima akiliisimatiginissaa, akiliisinnaanermini periarfigisinnaasani naapertorlugit akiliisimassalluni.
Imm. 7. Imm. 3 aamma 6 naapertorlugit isumakkeerineq taamaallaat atorneqassaaq inunnut taarsigassarsialinnut pineqartorpianut.
Imm. 8. Imm. 1-itut pisuni Naalakkersuisut akiligassat tamarmiusut isumakkeersinnaavaat, taarsigassarsisoq 60-it sinnerlugit ukioqalersimappat imaluunniit pensionit utoqqarnullu angerlarsimaffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu pensionisiaqarpat.
Kapitali 5.
Ataatsimut aalajangersakkat§ 28. Peqqussutip aqunneqarneranut malittarisassiorneq, tassunga ilanngullugit kommunit peqataanerat, Naalakkersuisunit aalajangersarneqassaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut ilinniartitaanermut, aningaasatigut, teknikikkullu piumasaqaatinut malittarisassat, qinnuteqartut ingerlanniakkallu naammassisimasassaannut aalajangersakkanut malittarisassat, taarsigassarsisitsisoqartinnagu aalajangersassavaat.
Imm. 3. Aammattaaq Naalakkersuisut nalunaarusiornikkut taarsigassarsisitsinermi allatulluunniit tapersiissuteqarnermi tunniunneqartunut, piumasaqaatinut malittarisassanik allanik peqqussut manna naapertorlugu aalajangersaassapput.
Kapitali 6.
Ikaarsaariarnermi atortuulersitsinermilu aalajangersakkat§ 29. Peqqussut manna 1. december 2001 atortuulerpoq.
Imm. 2. Peqatigitillugu aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 13, 30. oktober 1998-imeersoq, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, ulloq 31. maj 1999-imeersukkut allanngortinneqartoq atorunnaarpoq.
Imm. 3. Inuussutissarsiornermik tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 20. november 1984-imeersoq naapertorlugu inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu nalunaarutaasimasoq atuutiinnassaaq, peqqussut manna naapertorlugu aalajangersakkanik taarserneqarnissami tungaanut atuutiinnassaaq.§ 30. Manna tikillugu inuussutissarsiutinut tapersiisarnernut maleruagassat naapertorlugit taarsigassarsiat allallu tapersiissutaasimasut Naalakkersuisunit, tapersiinermut atatillugu atugassaritinneqartutut aalajangikkat malillugit, ingerlanneqassapput.
§ 31. Inuussutissarsiornermik tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 4-p, 20. november 1984-imeersup atortuulerneraniilli Namminersornerullutik Oqartussat inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut tunngatillugu manna tikillugu maleruagassaasut naapertorlugit atukkiinernut qularnaveeqqusiinernullu tapiissuteqartarnernut atatillugu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu, siornatigut Naalagaaffimmit isumagisassaagaluartut pisussaaffigineqarlutillu, tiguaat. Naalagaaffiulli 1. januar 1985 sioqqullugu pisussaaffiulersut suli akisussaaffigai.Taamatut akisussaaffeqarneq pissutigalugu aningaasartuutit Naalagaaffiup Namminersornerullutik Oqartussanit matutissallugit pisinnaatitaavoq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 12. november 2001.
Jonathan Motzfeldt/
Hans Enoksen